​Émilie du Châtelet

Kaija Saariaho: Émilie -ooppera 

Libretto : Amin Maalouf

 

Kuka oli Émilie? 

Hän oli koko nimeltään Gabrielle Émilie Le Tonnelier de Breteuil, Châtelet’n markiisitar.

​

Hän syntyi 17. joulukuuta 1706  Pariisissa, kuoli 10. syyskuuta 1749 Lunevillessä.

Émilie oli valistuksen ajan ranskalainen fyysikko, matemaatikko, kirjailija.

Hänellä oli rakkaus-suhteet mm Voltaireen ja Saint-Lambertiin. Hän oli myös taitava laulaja ja cembalisti, joka järjesti konsertteja kotonaan.

Sekä uhkapeluri!

Wikipedia väittää, että hän jäi suuren yleisön tietoisuuteen johtuen rakkaussuhteistaan merkittäviin tiedemiehiin - minä väitän, että hän jää muistoihimme erityisesti valtavan lahjakkaana tiedenaisena!

 

Emilié du Châtelet eli aikakautena, jota ranskalaiset kutsuivat nimellä Le siècle des Lumières, valojen vuosisata.Tällä viitattiin järjen valoon, jonka tuli ohjata tiedonhankintaa ja valaista ihmiselämän kaikkia osa-alueita. Valistusfilosofit uskoivat kehitykseen ja vaativat muutoksia moniin yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

​

Ooppera kertoo Émilien viimeisistä päivistä, kamppailusta aikaa ja kuolemaa vastaan hänen yrittäessään saada valmiiksi teoksensa Isaac Newtonin vuonna 1687 julkaisemasta pääteoksesta Philosophiae Naturalis Principia Mathematica - Luonnonfilosofian matemaattiset perusteet. Émilie käänsi koko teoksen selkokieliseksi ranskaksi, sekä kommentoi ja suoritti kriittistä tarkastelua Newtonin uusista opeista. Tämä kaikki oli varsin uutta 1740-luvun Ranskassa.

 

Alkuvuodesta 1749 Émilie du Châtelet huomasi olevansa raskaana. Hän oli 42-vuotias ja pelkäsi, ettei selviäisi synnytyksestä. Niinpä hän alkoi tehdä valmisteluita siltä varalta, että kuolisi lapsivuoteeseen. Principian käännös ja kommentit oli saatava valmiiksi ennen lapsen syntymää. Syyskuun 4.päivänä hän synnytti tytön. 

Vain muutamaa päivää aikaisemmin hän oli saanut valmiiksi käännöksen ja lisäämänsä selkokieliset artikkelit , jotka käsittelivät Newtonin taivaanmekaniikkaa, vetovoimateoriaa ja matematiikkaa.  

Émilie du Châtelet menehtyi 6 päivää synnytyksen jälkeen.

 

Émilie du Châtelet tarkasteli oman aikansa luonnonfilosofian kenttää täysin ennakkoluulottomasti. Hän kykeni yhdistelemään ideoita, joita pidettiin toisilleen vastakkaisina, tutki tulen olemusta ja valonsäteitä, teki oivalluksen näkymättömästä valosta, ultraviolettivalosta!

Émilie du Châtelet’ta kiinnosti myös vitalismi, etiikan ja lääketieteen kysymykset, aistien toimintaperiaatteet ja tunnepsykologia. Hän yritti suurten 1600-luvun filosofien tapaan luoda filosofisen kokonaisteorian, joka selittäisi maailmankaikkeuden fyysisen rakenteen ja inhimillisen käyttäytymisen perusteet.

​

Saariahoa kiehtoi Émilie du Châtelet’ssa hänen ristiriitaisuutensa ja mittavat saavutuksensa aikana, jolloin naisten odotettiin vain hankkiutuvan hyviin naimisiin. 

​​
 

Pia Freundin ajatuksia:

​

”Se, että luomme nyt uuden version Kaija Saariahon oopperasta Émilie, juontaa juurensa muutaman vuoden taakse, jolloin keskustelin Kaijan kanssa mahdollisuudesta dramatisoida hänen orkesterilaulusarjansa Émilie. Kaija innostui asiasta, mutta emme  kuitenkaan ehtineet sitä toteuttaa. 

Asia nousi uudelleen esiin ja ajankohtaiseksi, kun viulisti Linda Suolahti ja Kokonainen ry inspiroituivat  kysymään yhdistystäni Dialogia! ry:tä yhteistyökumppaniksi hakemaan Uudet Klassikot -apurahaa. Ehdotin Lindalle teokseksi Émilietä. Kolmanneksi yhteistyötahoksi nousi Kamariorkesteri Avanti!

Jo ensimmäisessä työryhmämme palaverissa ohjaaja Aleksi Barrière kysyi, miksemme tekisi koko oopperaa laulasarjan sijaan. 

Tottakai! Ilmiselvää oli, että Émilien monet hahmot olivat vain odottaneet esille pääsyä! 

Nyt monodraamasta kasvaa huikea kokonaisuus, jossa on useita Émilie-hahmoja, useita aikatasoja, sekä psyykkeen kerroksellisuutta.

 

Minua puhuttelee tässä oopperassa luonnollisesti Émilie du Châtelet’n kohtalon traagisuus - mutta vielä enemmän hänen voimansa ja peräänantamattomuutensa.

​

Ooppera toteutetaan Uudet Klassikot -apurahalla

 

Ohjaajan sanat:

“Émilie on yksi monesta teoksesta, joissa Kaija Saariaho tavoittelee jotakin, jota on pidetty mahdottomana: intiimiä oopperakokemusta. Monodraamamuoto, sinfoniettakokoonpano ja elektroniikka vähentävät solistin ja yleisön välisiä esteitä ja kynnyksiä – mutta kooltaan Émilie ei kuitenkaan ole kamariooppera, jos tällä tarkoitetaan näyttämöteosta joka on toteutettavissa kamarimusiikista tutuissa olosuhteissa. Émilie on oopperaa: 70 minuuttia, isoin elein avautuvaa musiikillista draamaa ja intohimoa, ja vielä rehevästi ja värikkäästi orkestroitua sellaista. Mutta se sijoittuu kokonaan tieteilijä-filosofin työhuoneeseen, jossa hän viettää yksin viimeisiä elinpäiviään: eli suorastaan hänen päähänsä, mahdollisimman lähellä ajatuksia ja tunteita joita ihminen ei tavallisesti edes kuiskaa.
Pyrimme tässä produktiossa keksimään Émilie-teoksen paradoksaaliselle muodolle sopivan toteutuksen, joka mahdollistaa myös teoksen avautumisen uusille yleisölle: musiikkiteatteria ihmisen mittakaavalla. Esiintyjien ja yleisön väliin ei tule monttua. Soittajat ja henkilöhahmot hengittävät samassa avarassa tilassa, joka pystyy taipumaan sekä konkreettisiin että abstrakteihin ilmaisuihin, valaistuksen ja videon keinoin. Esiintyjät kertovat samaa tarinaa monesta näkökulmasta: Émilien hahmoa esittävät kaksi sopraanoa, yksi tanssija, ja orkesterin cembalisti – neljä eri sukupolvien naista jotka ilmaisevat erilaisia fasetteja kompleksista persoonasta, tiedenaisesta, joka oli myös muusikko, laulaja, rakastaja, uhkapeluri, äiti. Heidän välinen dialogi on keskeinen ja muodostaa illan kaaren, mutta mukaan tulee myös Émilien elämän miehiä edustava miestanssija, välttämätön osa hänen sisäistä planetaariota. Émilie du Châtelet’n elämä kertoo tieteestä joka on filosofiaa, järjestä joka on tunteikasta. Ehkä hänestä voidaan tosiaan esittää suuri ooppera, joka on myös intiimi kokemus.”

-Aleksi Barrière

 

 

Taiteellinen suunnitteluryhmä:
sopraano Pia Freund, viulisti Linda Suolahti, ohjaaja Aleksi Barrière, kapellimestari Aliisa Neige Barrière, sopraano Meeri Pulakka, tanssitaiteilijat Ada Freund ja Janne Marja-aho, pukusuunnittelija Satu Muurinen, maskeeraaja Alisa Kaksonen-Balbontin

​

Kamariorkesteri Avanti!

Aliisa-Neige Barrière, kapellimestari

​